Äitiyslomalla

10 viikkoinen pinserilapsi on jo päässyt koulutuksen makuun. Aika paljon ollaan tehty ja pienissä osissa. Päivästä yksi eli lauantaina 4.5 aloitin heti naksutin koulutuksen. Sitä ollaan jatkettu tähän päivään. Aina on namit käytössä joka paikassa. Nameja käytetään mm. aina silloin kun hätä tulee ulos, kun koira antaa katsekontaktin, kun koira tulee luokse, kun koira odottaa ja vaikka silloin kun koira lopettaa vetämisen ja hihna löystyy. Täysin pennun ehdoilla mennään ja suurin osa on leikkiä. Täytyy sanoa, että tämä kyseinen yksilö on hyvin oppivainen ja varmaan itsekkin osaan olla johdonmukainen ja palkita ajallaan. Kaikki on kiinni ajoituksesta, jos palkka tulee myöhässä, ei se enää palkitse menneestä tekemisestä. Palkka palkitsee sen nanosekunnin oikean tekemisen. Ja toisaalta sitten taas kun koira käyttäytyy epätoivotusti, niin välinpitämättömyys ja huomioimattomuus ovat parasta sille. Muuten menet hössötykseen mukaan ja tuet koiran toimintaa. Pelottavat asiat kannattaa myös jättää huomiotta, pentu oppii, että ei ole mitään hätää. Itse leikin kuuroa kun esimerkiksi posti tulee. Koira vilkasee minua ja ikäänkuin kysyy miten pitää reagoida. Kun itse on rauhassa ja tekee mitä ikinä oli tekemässä, niin tilanne menee ohi ilman sen ihmeempiä.

Tärkeää on myös tutustuttaa pentua erilaisiin ja eri ikäisiin ihmisiin ja toisiin koiriin. Ihmiset voivat antaa koiralle nameja ilman katsekontakteja ja mahdollisimman neutraalisti ja kun tilanne etenee, niin voidaan koskea pentuun. Kuitenkin niin, että ei pakoteta pentua hihna kireellä. Pennun ehdoilla ja ihan rauhassa kelloa katsomatta.

Yksin olo on meillä vielä kauhea porun paikka. Vaatinee "sekuntti oven takana ja sisään" harjoituksia. Tai jos siinä sekunnissa alkaa poru, niin oven takana sitten odotellaan niin kauan, kunnes tulee hiljaista. Kannattaa varata eväät ;) Hihi. pääasia on, että pentu saa palkan hiljaa olemisesta.