Onko aina pakko olla tekemistä? Luulisin, että sillä joka suuntaan veuhtomisella peitellään olenaista: pysähtymistä ja hetkessä oloa. Kun pysähdyt ja et tee mitään ja riisut roolisi, niin olet puhtaimillasi. Juuri se ihana itse ja ihan vaan olemalla. Kannattaa kokeilla! Ota vaikka aikaa kuinka kauan pystyt. Ja sen olemisen aikana pyritään olemaan miettimättä mitään! Edes sitä seuraavaa askelta. Huom!
Pohdintani jälkeen päätin mennä salille, koska se antaa minulle niin paljon. Se ihana väsynyt tunne kropassa ja lihakset tärinässä. Se on minun huumetta?! Kaikkeahan tehdään siksi, että siitä saa jotain. Joko tiedostamatta tai tiedostaen.
Ota mallia koirasta ja venyttele, syö, ulkoile, leiki ja makoile <3
Kuvassa edesmennyt pinserini "Aku" ja parin päivän ruoka-> jänis :)
Oletko muuten koskaan miettinyt mitä sanoisit itsellesi kuolinvuoteellasi? "Siivoa enemmän", "Stressaa enemmän", "Mieti mitä muut ajattelevat" tai "Ole surullinen". Tuskin! Sanoisit varmasti kannustuslauseita, kehottaisit viettämään aikaa asioiden ja ihmisten parissa, jotka ovat lähellä sydäntäsi ja hengittää!
Ole itsellesi armollinen <3
Naulan kantaan. Ollaan tietoisia olemisesta ja nautitaan joka hetkestä :)
VastaaPoistaKiitos Maiju ihana kommentista! Ihana saada tietää, että minulla on kanssasisaria <3
VastaaPoistaKirjoitukseni muuten muokkaantui kommenttisi jälkeen, mutta aihe sama!
Kivaa ja nautinnollista viikonloppua! Hali itseäsi, minä en täältä asti ylety :)
Minna
Itsensä haliminen on muuten hyvä lapavenytys! Halaa niin, että otat lapaluista kiinni, nojaa pääsi eteenpäin ja anna venyä!
VastaaPoista