Alkuun heti terkkuja Kizmolta! Nenän päälle on mennyt jo luita, makupaloja ja viimesin tämä Dental Stick. Ollaan siis harjoiteltu nyt kolme kertaa odottamista nami nenän päällä. Vaatii pikku herralta vähän kärsivällisyyttä, mutta se on myös palkitsevaa ja kivaa kun nami lentää suuhun vapautuksen jälkeen.
Tässä yksi päivä tein taas muffinsseja. Taikinaan tuli yksinkertaiset aineet ja sekas vaan: 75 g kookosöljyä, 1 dl inkkarisokrua, 2 munaa, 2 dl kuivia aineita (käytin 1 dl mantelijauhoja ja 1 dl kookosjauhoja), 1 tl kardemummaa, 1 tl kanelia, 1 tl vaniljaa, 2 dl omenasosetta ja 1 muusattu banaani. Uuniin vaan +200 asteiseen uuniin ja hetken odotus. Valmiit muffinit voit kuorruttaa/ koristella. Itse söin sinällään.
Arjen luksusta, metsälenkit! En tiedä mitään parempaa. Olen samoillut metsässä lähes koko ikäni, ekan koiran sain kun olin 10 v. Siitä lähtien olen kulkenut varmaan satoja ja tuhansia metsäkilometrejä. Vaikka en sitä ole tietoisesti valinnutkaan, niin kaikki asumukseni ovat aina olleet metsän lähellä. Näin se luonto hoitaa ja synkronismi toimii. Vaikka mikä kenkku tai känkkä ränkkä vaivaisi, metsä hoitaa.
Tuossa kyseisessä kuvassa vetästiin 2,5 tunnin lenkki. Ilma oli mitä parhain ja vaikka mun ei pitänyt juosta, niin menihän se taas juoksuksi. Ja sellaiset juoksulenkit ovat parhaita! Mitä vähemmän kaikkea suunnittelee ja säätää, sitä paremmin ne menee. Ainakin siis lenkeissä tämä toimii ja monessa muussakin. Kukin tyylillään ja stressi pois.
Ja pinseristä saa aina juoksukaverin! Uskomaton määrä energiaa nuoressa koirassa. Kizmo muuten täyttää tänään 1 v ja 1 kk, huomasin juuri :) Onnea Kizmo <3
Eilenkin oli onnenpäivä. Kaverikin nauraa ^ ;) Instagramissa alkoi 100 päivän onnellisuus haaste. Joka päivä voi jakaa onnen kuvia. Jaan niitä muutenkin ja katsotaan muistanko tägää kuvat aina haasteelle. Voit hakea minut Instagramista: Oikku74. Lähinnä jaan siellä koirajuttuja ja ruokajuttuja.
Pitkästä aikaa keittelin pakuria. Vedenkeitin sanoi sopparin irti aikaa sitten ja teetä ei ole tullut juotua. Ajatella, jollekkin vedenkeitin voi olla itsestään selvyys, toiselle ei. Niin se elämä antaa ja ottaa. Nyt on tämmöinen lama mutta sieltä noustaan vielä! Pakuri on niin hyvää. Tämä keitettävä versio tarvitsee sen pitkän keittoajan, joten vedenkeitin olisikin tässä aivan turha. Ha, mitään keitintä tarvita kun kattilat ja hella on keksitty.
Testissäni on ollut Terranova synergististä ravintojauhetta. Aikamoista superjuomaa. Voitte käydä linkistä lukemassa lisää. Tätä haluaisin jatkossakin käyttää.
Eilen oli nestemäinen lounas. "Smoothiin" saa jauhettua aikamoisen määrän kaikkea, esim. vihreitä kasviksia niin paljon, ettei välttämättä jaksaisi edes syödä/ pureskella. Ja kun tulossa on urheilurutistus, ei "kunnon" ruokaa jaksa syödä ja jättää masuun pyörimään. Siksi smoothie, treenin jälkeen sitten söin kyllä ruokaa. Tehdään niin kuin itselle sopii ja kehoa kuunnellen. Lempeää viikonloppua <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Moikkeliskoikkelis! What´s up you lovely? Seuraa myös Instagramissa: Oikku74