Ihanaa kesää!

Kesäkuu on jo startattu, bloggailu on osaltani ollut aika hiljaista. Ei siinä, voisin kirjoittaa vaikka joka päivä. Olen kuitenkin vähentänyt kirjoittelua, koska en usko kenenkään ehtivän lukuhommiin joka päivä. En itsekkään lue blogeja kun silloin tällöin. Näin luulen asian olevan monella muullakin. Lisäksi kesä ja ulkona oleminen vie, ja saakin viedä, aikaa lukemiselta. Nautitaan ulkoilusta ja kesästä <3

Muuten kesä on sujunut arkisesti. Asioiden järjestelyä, koiran koulutusta ja treeniä. Lomaa ei ole tänäkään vuonna, lomailkaa te, jotka voitte! Nyt ollaan näin ja joskus sitten taas toisin. Hienoa huomata, että aina asiat jotenkin järjestyy. Siihen olen varovaisesti luottanut ja asioiden hoituminen on aina jotenkin mennyt johonkin suuntaan. Jos uskaltaisin luottaa enemmän, saisinkin varmaan enemmän. Vanhat kotoa opitut arvot jumittavat ja rajoittavat. "Et sä mitään ole", "Ei täällä muillakaan ole, niin ei sinullakaan saa olla" jne. rajoittavat ja nakuttavat alitajunnassa. Hieno asia, että ne kuitenkin noteeraa ja ne on nousseet pinnalle ja esiin. Muuten niistä ei voisi päästää irti. Voi olla, että se kestää koko elämän. Voihan olla, että irtipäästö tapahtuukin lähitulevaisuudessa. Luotto taas siihen, että kaikki hoituu ja juuri oikealla, sinulle sopivalla tavalla, luo toivoa.

Kiitos siitä, että olen saanut apuja. Nämä avut ovat mahdollistaneet sen, että meillä on ruokaa. Aina jotenkin apua on tullut juuri silloin kun olen miettinyt leipäjonoa. Uskon myös siihen, että tilanne menee ohi ihan kohta ja mietin menneitä vuosia lämmöllä.

Kiitos minulle ymmärryksestä, jonka tämä haastava aika on elämääni tuonut. Suuri ketutus on vaihtunut tajunnaksi jostain suuremmasta paletista. Arvostuksen määrä on lisääntynyt. Aikaisemmin saatoin valittaa jostain asiasta, joka sitten otettiin minulta pois. Olen varovaisempi toiveissani, ne voivat toteutua niin hyvässä, kuin pahassakin. Hyvän ajattelu ja hyvien asioiden sanominen lisää hyvää :) Ei silti, en ole yli-ihminen. Joskus sitä puree hammasta ja kiroilee. Mutta sekin on ihan ok. Jotenkin aina siinäkin on tosi paljon hyvää.

Loppukevennykseksi voisin ajatella tekeväni tässä jotain sellaista, mistä olen sanonut, etten ikinä tee. Kyseessä on ikkunoiden pesu. Olen kynsin ja hampain pitänyt asenteestani kiinni, että ikkunoita en pese ikinä. No 40 vuotta siihen meni, että voisin harkita asiaa. Ihan turhanpäiväisiä tuollaiset päätökset. Mutta onneksi ne on "tehty" rikottavaksi. Saas nähdä miten käy ;)

Onnellista viikonloppua ja kesää ja kaikkea hyvää <3