sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Salli niin sallit

Eilen teki mieli jotain hyvää. Ja kun näin käy, pitää se tyydyttää! Kyllä, luit oikein :) Elämän nautinnot ruokkii mielihyvää. Tulee parempi fiilis ja se huokuu ulospäinkin. Kaikki siis hyötyy kun Sulla on kivaa :)

Mulla on sellainen fiilis, että kaikki kieltäminen lisää kieltämistä ja estot lisää kapinaa. Kaikki EI painotteinen on miinusmerkkistä. Salliminen taas lisää sallimista ja hyvä lisää hyvää. Se on plussamerkkinen.

Netti on joulun jälkeen pullollaan kirjoituksia että nyt loppuu herkuttelu ja kuinka lopetat syöpöttelyn ja juopottelun. Ei tarvitse sanon mä. Saa toki jos haluaa. Oma valinta. Eiköhän valinta ole vapaaehtoinen. Syö mitä tykkäät ja kuinka paljon haluat! Eihän kukaan voi toisen puolesta näitä asioita määrätä. Asioilla on isompi viesti ja se viesti on joko negatiivinen tai positiivinen. Sinä valitset kumpaa jaat! Mulla on tapana sallia syömiset. Liikun sitten vaikka enemmän, what ever... Onneni tietenkin on liikunta ja siitä diggailu. Ja vaikka ei olisikaan niin so what? Elämä sujuu mukavammin positiivisilla asioilla eiks jep? Pätee muuten niinku kaikessa. Koirakin toimii paremmin palkalla ja kehumisella.

Lapsuudesta asti olen kammoksunut kaikkea mitä EI saa tehdä. Olen koko ikäni kapinoinut  kaikkea sitä vastaan mitä "pitää" olla. Se pitää olohan on henkilökohtainen asia! Ihan niinkuin Dieettiklubissa jokaiselle tehoaa tietty dietti. Toisen oikea ei ole jokaisen oikea. Lisäksi kaikkihan tietää jo asioita. Joka ikinen varmasti tietää terveelliset ruoat ja liikunnat ym... Se, mikä on mielekästä, tehoaa. Jos tekee jonkun muun juttuja hampaat irvessä, tulokset jää varmasti minimiin. Eli ilon ja hyvän fiiliksen kautta! Muita arvostelematta ja omalla tyylillä. Oma rooli on peili. Jos teet omaa juttua ja sitten arvostelet muiden tekemisiä, saat maistaa omaa lääkettäsi saamalla vastustusta, jota siis myös itse jaat. Eli "laput silmillä" ja hymy korvissa!

Siirrytäänpäs reseptiikkaan. Hyvää teki mieli ja tuunasin muffinit sellaiseksi, että ne sisältävät protskua kuin pihvissä ja ravintoarvo olisi suurempi kuin normaalisti. Eli lukekaa ja kokeilkaa. Sairaan hyvää! Makuasioita ;)

2 munaa
ripaus inkkarisokeria
3 dl mantelijauhoja
1 dl maustettua heraproteiinia
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
4 rkl raakakaakaojauhetta
1,5 dl porkkanaraastetta
1,5 dl aplarimehua
1 rkl kaakaovoita

170° ja noin 15 minsaa

Päälle voit tehdä raakasuklaan. Mä tein vaihteeksi tämmöisen kuorrutteen jäähtyneiden muffinejen päälle. Otin ne valmiiksi pois vuoistakin, niin on helpompi mättää ;-);-)

Vajaa desi kaakaovoita
100 g tummaa suklaata
1 dl maustettua heraprotskua
Päälle ripottelin gojimarjoja, kaakaoknibsejä, rouhittua parapähkinää ja siitepölyrakeita.






lauantai 21. joulukuuta 2013

30 minuutin suklaakakkua juoksun päälle

Tuli hillitön himo suklaakakulle. Muistin vielä pakkasessa olevan pähkinäjädee niin mielikuva oli valmis!
Arkistoista löytyi oma tuunaamani pikakakku ohje. Ei kun tekemään.

100 g kaakaovoita
2 munaa
1 dl inkkarisokeria
1,5 dl mantelijauhoa
3 rkl raakakaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 rkl hunajaa

Sekoita munat ja sokeri, lisää sekaan kuivat ainekset ja lopuksi sulatettu kaakaovoi ja hunaja. Kaada vuokaan, joka on vuorattu leivinpaperilla. Paista 175 asteisessa uunissa 25 minuuttia ja SYÖ jäden kaa <3

Oijoi, huomaatteko kun jäde jo alkaa sulaa ihanaksi soosiksi kakulle, NAM!


Laitoin ennen paistoa sekaan tummaasuklaata :) Ne sulivat ihanasti pikku ylläreiksi kakkuun.

Aikaisemmin päivällä vedin 1,5 tunnin treenin ja tässä on pari päivää tullut syötyä huonosti. Siitä tää himo varmaan kumpusi! Mutta sillon syön kun siltä tuntuu. Suklaakakkukin maistuu hyvälle tyyliin kerran vuodessa! Ja oma tekemässä on kunnon ainekset höttövehnään ja valkoiseen sokeriin verrattuna. 


Oli jättikiva juoksuilma tänään(KIN) ja siihen kyykyjä ja muuta kivaa sekaan. Vieressä veteli hiihtäjiä tekolumella. Ihan sikakiva seuraa samalla kun ite kyykkää verisuoni pullollaan päässä ;) Kizmokin pällisteli hiihtäjiä kun ei niitä ole ennen nähnyt. Niistä kuului uusia ääniä :) Hyvä päivä siis koirallekkin. Aina oppii uutta! Jipii ja kiitos jalat kun olitte niin vahvat tänään <3 Hyvä fiilis!!!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Raakasuklaata, tummaa ja vaaleeta

Heippistä! Tänään kuulapäättäjäiset ja joulutauko. Sen kunniaksi kuulailijat saavat mm. raakasuklaata.


Tummat palat sisältävät:

1,5 dl kaakaovoita
0,5 dl kookosöljyä
0,5 dl raakakaakaojauhetta
2 rkl luomuhunajaa
ripaus ruususuolaa
ripaus chiliä
päälle gojimarjoja, kaakaoknibsejä, pähkinöitä ja kookoshiutaleita

Vaaleat:

2 dl kaakaovoita
2 dl maustettua heraa (käytin banaani-vaniljaa)
1 rkl kookoslöjyä
päälle ripottelin kaakaoknibsejä ja kanelia

lauantai 14. joulukuuta 2013

Koira 2013 tapahtumassa

Oltiin pe 13.12  Kizmon kanssa messarissa suuressa koiratapahtumassa. Kehässä meitä ei nähty, harjoittelimme hälinää sivustakatsojina ja osallistuimme temppukouluun. Temppukoulussa opeteltiin vadin päälle menoa, vadin kiertämistä, takajalkojen laittoa vadin päälle, vanteen läpi hyppyä, peruutusta ja kieppejen tekoa. Kiva tunti, kiitos kouluttajille.

Kuva: Nikita Tikka

Kuva: Nikita Tikka


Ennen temppukoulua oltiin pinseri kehällä avustamassa Kizmon veljen voittoputkea. Kehältä mentiin temppuilemaan ja viimeiseksi vedettiin omat näyttistreenit.

Voittaja-näyttelyt Facebook sivuilla on enemmän temppukoulukuvia, käy tsekkaas :)



Kiva tapahtuma, jäi hyvä fiilis. Kiitos järjestäjille :)


perjantai 6. joulukuuta 2013

Vatsan täytettä ja koirankoulutus asiaa jälleen

Aamun kulaus, päivän avaus :)



Tämän aamun päräyttävin stobellinen sisälsi: chian siemeniä, puolukoita, 1 luomubanaani, merilevää, macaa, siitepölyä, msm, viherjauhetta, luomu inkivääriä raastettuna, kaakovoita, tuoretta pinaattia, heraa ja suodatettua vettä. 


Pakuriteen kiehutus alkaa heti aamusta, keittely kun kestää tunteja. Kuvassa mielestäni hyvä suhde jauheen ja veden suhteesta. Iso kattilallinen vettä ja pakuria niin paljon, että pinta peittyy. Eka satsi keitellään kasaan ja lisätään uusi vesisatsi. Kun se on kiehunut puoleen, kaadan ekan satsin kannuun. Lisään taas vettä ja jatkan näin niin kauan kun pakurista irtoaa väriä. Monta litraa siis saan tätä terveysjuomaa kertakeittelyllä. 


Viimepäivinä olen laittanut tavaraa lahjoitukseen. Olen saanut myös itse asioita. Lahjoitusten lisäksi olen tehnyt vaihtoja. Hyvä mieli kun saa antaa tai vaihtaa jotain jokaisen tarpeen mukaan. Paras fiilis tulee kuitenkin antamisesta. Ja se ilme ja kiitollisuus saajan kasvoilla! Ihan huippua! Se riittää palkaksi minulle. Samaan fiilikseen perustuu vapaaehtoistyö. Kannatan! Kokeile joskus. Ja vastaukseksi ei kelpaa, ettei ehdi. Jos jotain haluaa, niin sille löytää aikaa. Toki ei sellaisesta tiedä mitä ei ole kokeillut. Takaan, että vapaaehtoistyötä kannattaa kokeilla. Jos se ei tunnu omalta voi sen aina lopettaa. Muistan aina sen, että koska vaan voi olla se tilanne, että tarvitsee itse apua. Ja kun on auttanut itse hyvä tulee luoksesi kun sitä tarvitset. 

Loppuun pakollinen koirapläjäys ;) Meidän näyttelykurssi loppuu sunnuntaina, käynnissä on vielä RallyToko jouluun asti. Vaikka välillä tuntuu, että plääh tästä ei tule mitään, toisot kuitenkin palkitaan. Niin se vaan menee! Aika jännää kun viikkojen jälkeen huomaa opin menneen perille. Se motivoi jatkamaan! Vähän samahan on kuulailussa :) Toistoja, toistoja ja toistoja!

Viesti kaikille koiranomistajille ja koiraa harkitseville. Koiraa pitää kouluttaa! Piste! Omistajille koira-ajokortti ja koiran kanssa koirakouluun KAIKKI! Jos koira rajoittaa arkeasi tai tekemisiäsi on jo kiire kouluun tai koirankouluttajalle. Jos ongelmiin ei tartuta ei ne siitä itsekseen häviä. Koiralle (ja omistajalle) tulee stressiä ja pahimmillaan sattuu jotain. Koiran kanssa on kiva harrastaa ja koira vaistoaa kaiken niin hyvässä kuin pahassa. Ethän ota koiraa liian hepposin perustein? Haluathan iloisen kaverin jonka kanssa on kiva olla? Kaikki EI sanat, kiellot ja negatiivisuus ei kuulu joka hetkeen. Jos niin on ei kaikki ole hyvin. Joko oma teitämyksesi ei riitä tai tarvitset ulkopuolisen silmät tekemiseenne. Ja vaikka kaikki olisi hyvin koirakoulussa saa hyviä oivalluksia ja oppia asioihin. Uskon, että koiran koulutus on aina hyväksi ja se ei mene koskaan hukkaan. Koira saa siitä myös virikkeitä "tylsään" elämäänsä. 

Aamulla oli liikenteessä aikamoisia rähinäkoiria. Surukseni huomaan omistajien tekevän aina samat asiat ihan vaan osaamattomuuttaan: he lyövät koiraa, he pysähtyvät koiran kanssa ja pahimmillaan paijaavat koiraansa kokoajan, he keskittyvät toisten koiriin eivät omaansa, häpeävät ja eivät tee mitään... Mulla itselläni on ollut trauman saanut rähisijä joskus. Tiedän millaista se on. En muuten puuttuisikaan asiaan. Puhun muuten (asiasta moottorisahaan) AINA omasta kokemuksesta. En koskaan leiki minkään alan tietäjää ilman omaa kokemusta. Mielestäni se ei ole perusteltua silloin. Mutta tämä on taas oma ajatusmaailma, saa olla eri mieltä. 

Onnea SUOMI ja hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille! Pitäkää toisistanne ja koiristanne huolta <3

P.S Metallica tulee toukokuussa Suomeen! OMG mestoille on taas päästävä!

   
                                            

tiistai 3. joulukuuta 2013

Kohti joulua ja mietteitä tekniikasta

Joulukuuta mennään ja kohta pidetään preikkiä kuulailusta. Tekee ihan hyvää välillä laskea rauta käsistä. Toisaalta jos ei mitään ihmeellistä tapahdu ja intoa riittää, niin itseni tuntien treeniä saattaa olla ;)

Ajatella, että kehitystä saavutetaan kunnon levolla. Voisi luulla salilla reihumisen kehittävän! Mutta levossa ne lihat kasvaa :) Otetaan joulusta siis kaikki irti, tankataan ja kasvatetaan lihasta.

Kehoitan myös välipäivinä katsomaan peilistä omaa tekemistä. Treeneissä en voi treenaa puolestanne, jokainen tekee tyylillään. Ohjaus on vaikea hahmottaa toisen neuvomana vaikka kuinka yrittäisi. Jokainen ihminen on erilainen anatomialtaan ja kaikki liikkeet eivät vaan ole mahdollisia suorittaa samalla tavalla kun joku muu sen tekee. Ulkotreeneissä vaatetus ja esim. hanskat vääristää liikeratoja. Kuulasta hanskat kädessä pitelevä joutuu aina karsimaan tekniikasta. Parasta olisi veivaa paljaalla kädellä ilman puristusta. Lisäksi kuulailu on toistolaji. Mitä enemmän tekee, sitä paremmin menee. Jos keskittyy tekemiseen, kuuntelee ohjaajaa ja harjoittelee usein (enemmän kun kerran kahdessa viikossa tai vähemmän) niin tuloksia tulee.

Mun omissa treeneissä pohja tulee tekniikasta. Jos porukka pysyy pienenä ja saa ohjaa samoja tyyppejä usein, tulee ohjelmaan pikkuhiljaa kuulan nostoa pään päälle. Ensin kuitenkin harjoitellaan mm. räkkiä ja kehon käyttämistä kuulatreenissä. Jos haluaa viedä pienen pientä kuulaa väärillä liikeradoilla minne sattuu, suosittelen ennemmin jonkun kuntosaliketjun kuulatuntia. Tämä laji ei ole rakettitiedettä, mutta siinä on omat juttunsa. Jos ikinä ohjaan isolle porukalle, niin liikkeet pidän yksinkertaisina. Isossa ryhmässä yksilöohjaus ei ole mahdollista. Siksi porukalla pidetään lähinnä hikihauskaa :)

Jos haluaa hioa omaa tekniikkaa pitää siihen paneutua. Itse otin viimeksi omalle tekniikalle ihan tekniikkakurssin. Muuten tekeminen on vaikea hahmottaa ellei sitten kuvaa omaa tekemistä. Silti siihen kannattaa ottaa joku lajia kauemmin harrastanut katsomaan. Kaikkihan on tietysti kiinni siitä mitä haluaa. Kyllä itsekkin teen kuulalla välillä vaan sykettä nostavaa treeniä salilla tai pikana ennen saunaa. En ole rajannut tekemistä vaan kisatekniikkaan. Miksi ei ottaisi pallosta kaikkea irti jos se on mahdollista? Olen myös sitä mieltä, että vieraan neuvoja ottaa paremmin vastaan. Jos neuvoo vaikka lähimmäistä treenaamaan ei se mene ekasta neuvosta oikein perille. Eikä toisestakaan jne. Mutta jos minulla olisi tuttavapiirissä osaaja jolta oppisin jotain, ottaisin opin itselleni suuresti kiitollisena. Toki vastaanottavuus on aina ensin haluttava. Minun mielestä neuvojen tuputtaminen ei vie oppimiseen. Siksi menin tekniikkakurssille itse, koska halusin ottaa vinkkejä ja kuulla omasta tekemisestäni. Tässäkin lajissa sitä ei ole koskaan valmis. Siksi pitää harjoitella ja tehdä toistoja. Siinä lajin ihanuus :)

Mun todistus lokakuulta :)

Meidän isävainaa oli nuorena poikana painonnoston SM- tasolla. Taisi käydä euroopassakin kisaamassa. Koska olin isän "poika" niin treeni ja tekniikka on tainnut porautua solumuistiin. Viimeisinä hetkinä silloin joskus kävimme yhdessä lenkillä. Olisi ollut hyvä painonnoston ope siinä jos olisin innostunut lajista jo silloin. Mutta nyt on nyt ja onneksi löysin lajin! Tosin isä ei treenannut kahvakuulilla ;)

Muistan aina yhden tarinan joka pyörii päässäni. Se liittyy omaan vastuuseen ja siihen, että lopunkaiken sinä vastaat tekemisistäsi ja valinnoistasi ja siitä mitä teet ja miten. Tarina menee näin: Mummo oli kenkäkaupassa sovittamassa talvikenkiä. Myyjän avustuksella mummo löysi mieleiset kengät ja niitä sovitellessaan hän tuumasi: "Mitenköhän näillä pysyy pystyssä liukkaalla? Kai näihin tulee joku takuu ja jos kaatuu, saako kengät palauttaa?" Myyjä totesi, että kyllä mummo nyt joutuu ihan ottamaan omalle vastuulleen kävelynsä. Niin treenissäkin, jos olet motivoitunut ja haluat oppia niin opit. Se oppiminen on ihan omalla vastuulla. Sitä kukaan ei voi tehdä puolestasi.

Reipasta treenipäivää :)

lauantai 30. marraskuuta 2013

Löytö lenkkipolulla ja onnea!

Naapurin Mervin kanssa hilpastiin eilen reilu kymppikilsa haastavassa mäkimaastossa. Ja kun poikettiin polulta, löydettiin ihan super hieno jumppapaikka! Tonne uudestaan!


Hieno mesta Leppävaarassa. Espoossa on kaikki paremmin ;) Onneksi se on ihan tossa naapurissa :)


Urheilupuistossa oli painonnosto tangotkin! Jipii, tein etu- ja takakyykkyä, valakyykkyä ja maastavetoa. Ne kaikki, terveisiä vaan CrossFit tunneille, ovat jääneet ohjelmistooni pysyvästi. 


Aika hyvä aika kuitenkin kun treenattiinkin välissä. Oli hyvä treeni ja niin mäkinen maasto, että meinas (vaan meinas) välillä loppuu happi.  Tiedätkö sen tunteen kun juoksee ylämäkeä ja huippu häämöttää, yhtäkkiä tuntuu vaan, ettei jalat toimi ja näkö alkaa sumentua? Oltiin varmaan välillä sykehuipuissa mutta tunnekkin oli sen jälkeen huipussa. Kiitos Mervi seurasta, koska vaan uudestaan!


Kiitos Sports Lady protskuvoitosta! Osallistuin arvontaan ja voitin itselle niin tärkeän voiton. Heraa ja palkkaria. Vaihtelu virkistää sanotaan. Oli aika sweettiä kamaa kun vertaa mun kiskomaan maustamattomaan! Kiitos uudesta kokemuksesta!


perjantai 29. marraskuuta 2013

Aamiainen nurmikolla!

Meinaan Kizmolla :) Ostin eilen aktivointilelun innokkaalle junnulle. Energinen koira tarvitsee aivojumppaa. Koulutus on hyvä, mutta kun täällä on ollut vähän vatsa sekaisin, niin makupalat on hetken pois pelistä. Samoin pitkät lenkit. Tänään mennään toista päivää täysjyväriisillä ja seitillä.


Green matkii nurmikkoa. Nurmikolle heitetty ruoka teettää koiralle enemmän tekemistä ja ruokaa ei tule hotkittua. Luonnossakin eläimet joutuu työskentelemään ruokansa eteen. Ajatus siis hyvä! Nykykoiralla pääsääntöisesti on tylsää ja moni ongelma saattaa johtua ihan siitä. Vaikka kuinka olisi itse finaalissa se ei saa olla koiralta pois.


Nurtsille voi heittää piimääkin ;) Tässä sekoitettuna maitohappobakteereja vatsan tasapainottamiseksi ja hyvän olon lisäämiseksi. 

torstai 28. marraskuuta 2013

Niin ne päivät muuttaa muotoaan...

Tai siis jos päivälle laittaa liikaa ennakkoon odotuksia tai oletuksia, niin varmasti tulee ihanasti yllätetyksi! Jee niin nytkin. Meillä piti Kizmon kanssa alkaa tänään RallyToko mutta kaverille paukkaskin mahatauti! Eilinen päivä ja viime yö rampattiin pihalla. Onneksi kotona oli ensiapu pillereitä (kannattaa aina pitää kaapissa) ja tänään on haettu lisää droppeja. Rallytoko ryhmään mennään sitten viikon päästä uudella tsempillä!


Tästä videosta saa ehkä jonkinlaisen käsityksen lajista. Hauskempaa kun pelkkä toko ja mehän Kizmon kaa ollaan aina huumorilla liikenteessä :)

Joku voisi nyt sanoa, että olipas ihana yllätys, vedoten alkutekstiini. No kun nyt olen ottanut tavaksi ajatella nykyään hieman valoisammin asioita, niin tässäkin on monta hyvää puolta. Olen todella kiitollinen kun kaveri alkaa piristyä ja oi kuinka hienoa ovat taas ne päivät kun kaikki toimii! En voisi kuvitellakkaan hienompaa fiilistä kun kaikki ovat terveitä ja onnellisia!

Tuosta koiran mahataudista vielä. Tapanani on käydä aika usein samassa luontaistuotekaupassa. Niin nytkin, koska sieltä saa minun mielestä parasta ja asiantuntevinta palvelua. Lisäplussaa liike saa vaihtoehtohoidoistaan, joita saa takahuoneessa. Tänään opin siellä taas uutta, löysin tuotteen joka on ihan super mahatautiin ja ostin sen tietenkin tässä tilanteessa. Tässä tuote omilla sivuillaan. Tuo ihmeaine tehoaa Helicobakteeriin, närästykseen, vatsahaavaan ja -katarriin, limakalvojen tulehduksiin, ripuliin sekä mm. ärsyyntyneelle paksusuolelle. No kokeiluun tietenkin! Sopii myös koirille.

Terkkuja pikku teippikorvalta :)


keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Tämän päivän treenejä

Kävin salilla tekemässä tissin. Lämmittelin crossarilla ja sitten tein eri variaatioita kyykystä, joita opin kun kävin CrossFit- kurssin. Niitä tuli vajaa sata toistoa. Sitten erilaisia rintalihas liikkeitä aina niin, että tein jokaista liikettä kaksi kertaa ja toistoja 8. Viimeiset toistot olivat kovin väkinäisiä ja ryppyotsaisia. Niin että sai juuri ja juuri suoritettua. Päälle vielä vatsalihaksia tosi monta ja erilaisia.


Salilla näkee aina tuttuja ja ei tuttuja. Tänäänkin sain neuvoa erästä rouvaa kun hän tuli kyselemään vatsalihasliikkeitä. Kiva jutella ventovieraiden kanssa. Päivän piristys :) Ja vielä lempiaiheestani!

Illalla vielä jumpataan kuulien kanssa. Väliin lenkit koiran kanssa, ihana kun saa liikkua! Kiitos liikunta! Eilen illalla olin palaverissa, jossa istuttiin kaksi tuntia. Olin jo siitäkin määrästä ihan hiilenä ja päätinkin, että jos ja kun itse pidän joskus palista, niin siellä seistään!

tiistai 26. marraskuuta 2013

Lenkillä ehtii kelaamaan asioita


Tänäänkin upea ihana lenkkisää ja kas kuvaani on osunut jäniksen papanakin ;) No pitäähän se siinä olla kun maistuukin niin hyvälle (terkuin Kizmo ;). 

Aurinko armas piristi säteillään, tuulen virettäkään ei ilmassa. Parasta!

Lenkillä tulee aina kelattua asioita, olen siitä varmaan täällä toitottanut kyllästymiseen asti. Tai kuka kyllästyy tai ei, oma valinta. Ja mistäs mä tiedän mitä kukakin ajattelee :) No kelaa sitä!

Olen postaillut alusta asti ruokajuttuja ja ravintotietämystä blogissani. En kuitenkaan määrittele tätä ruokablogiksi. Tämä blogi häärää fiiliksissä, joista kirjoittelen aina kun sille päälle osun. Ja kuten saan aina muistutuksia eri ihmisiltä, niin aikaahan minulla kuulema on. Ainakin yhtä paljon kuin kaikilla muillakin tallaajilla. Että miten sen 24 h sitten kukin käyttää, ei kuulu minulle. Ainakaan en siitä naputa jos osa menee minun mielestä "hukkaan" ;) Jokaisen oma elämä, jokaisen omat valinnat. Be my guest!

Takaisin ruoka- aiheeseen. Ruoka, tuo pakollinen pullamme jokapäiväisessä elämässämme. Ensimmäinen ammattini on ravitsemistyöntekijä, suomeksi suurtalouskokki. Sieltä ammennan dietti tietämystä, ravinto tietämystä ja ruoanvalmistus tietämystä tähänkin päivään. Ei ole mennyt oppi hukkaan. Miksi päädyin kokkikouluun? Kelasin sitä tänään lenkillä, en voinut välttyä pläjäykseltä ahdistusta ja menneeseen paluuta. No, kirjoittaminen auttaa. Eli haen tässä apua samalla :) 

Amistoikäisenä olin jo huolehtinut itsestäni ala- aste ikäisestä asti. Koulusta tulin tyhjään kotiin aina kymmenen vuotiaaksi asti, jolloin sain oman koiran. Siitä lähtien hoidin omat, ja koiran eväät. Muistan sen aikaisia safkojani. Kaapissa oli yleensä HK:n sinistä ja kurkkua. Niitä pilkoin kippoon ja pistin menemään. Vieläkin muistissani on se rasva kitalaessa ;) Toinen favourite sabuska oli uunisipuli. Koska kaapissa oli yleensä tuon kyrsän ja kurkun lisäksi sipulia ja juustoa, niin kappas vaan. Nehän saa lämpimäksi ruoaksi uunissa, eli kuorittu sipuli pellille ja juustoa päälle. Näillä mentiin, tosin ei näin jälkikäteen ajateltuna paljon muuta voi tuon ikäiseltä vaatia :/ Eli kaikki lapsukaiset joiden eteen vanhemmat raatavat, arvostakaa sitä. Kaikilla ei asiat mene niin. 

Takaisin ammatinvalintaan. Koska ylä-aste ikäisenä olin jo aika pihalla himakuvioista, niin ammatti piti saada äkkiä. Päätin ottaa lähimpänä sydäntä olevan asian. Koska en enää silloin halunnut asua kotona ja olin alaikäinen, niin sain taas kerran valinnallani päälleni taakan, jota tuskin jakskoin kantaa.... Kävin amistoa ja hoidin samalla suolistosyöpää sairastaa vaariani. Mummu kuoli sydänkohtaukseen aikaisemmin, joten vaari jäi yksin. Koska päivät olivat ihan kamalan raskaita (nytkin sydän hakkaa kun mietin tuota aikaa) niin viikonloput tuli vietettyä miehekkäässä kännissä. Näin mentiin eka amisto vuosi. Toiseen vuoteen sitten kuuluikin vaarin kuolema, mun yksin muutto ja kaupan päälle sain muutaman pahoinpitelyn (toisesta jäänyt arpi huuleen, toisesta sieluun, kolmannesta molemmat). Aikamoista draamaa. Valmistuin kuitenkin ja elämä jatkui. Draamalta ei ole voinut välttyä, se on ollut läsnä mun syntymästä asti. Hienosti olen kuitenkin oppinut jotain tästä kovasta koulusta. Tämä päivä ja tämä hetki ovat parasta mitä tiedän. Kiitos <3

Tää oli nyt niin rankkaa, että pala kerrallaan... Kiitos kun sain avautua. Ehkä kerron joskus lisää, ehkä en... Joskus tuntuu kun elämän kaareni on suoraan kauhuleffasta, nyt se on onneksi muuttunut rakkasleffaksi. Kiitos mun miehen <3 Kari on mun enkeli ja ilman häntä olisin kuollut. Kiitos Kari, kiitos kun saan kokea ja oppia kanssasi <3 <3 <3 <3


Pirteää pakkaspäivää rakkaat <3 Kiitos kun olet olemassa <3

maanantai 25. marraskuuta 2013

Sienimunakas muffinssit ja tuliset sardellitomaatit

Munakas on pikaruokaa, välillä voit pyöräyttää munakasmassan suoraan annosvuokiin. Tein tänään sienimunakkaat muffinssivuokaan. Käytin 10 munaa kokonaan keltuaisineen päivineen. Välillä treenipiireissä tykätään käyttää pelkkää valkuaista, mutta myös keltuaisessa on proteiinia ja jos munat eivät ole pääasiallinen proteiinin lähde, niin miksi ei käyttäisi koko munaa hyödyksi? Onko keltuaispelko peruja kolesteroli kohusta vuosia sitten? Keltuaisessa on enemmän rasvaa kun valkuaisessa, mutta "näillä määrillä" munat eivät nosta todellakaan kolesterolia saati lihota. Sanoisinkin, että käyttäkää koko luonnon suunnittelema pakkaus. Monesti luonto on viisain ja sieltä tulee parhaat jutut. Uskotaan luontoäitiä!


Vaikka vuoka on tarttumattomaksi pinnoitettu, laitoin silti alle muffinssipaperit. Pohjalle tuoreita herkkusieniä ja päälle munakasmassa. Hunnuksi emmentalraastetta.


Kaveriksi samalla uunin lämmittämisellä valmistui uunitomaatit. Pestyt tomaatit halki, päälle ruususuolaa, mustapippuria, sardelleja ja chilitahnaa.


Kaiken perusta omassa ruokailussa on aina raaste/salaatti/kasvikset. Niin tänäänkin! Alle kaali, porkkana, parsakaali, paprika raastetta ja lämmintä ruokaa lisäksi. 


Ihanan pirteä aurinkoinen raaste. Sekaan vielä vähän raejuustoa ja loraus balsamicoa. Muuta ei sitten tarvitakkaan. Hyvää oli ja illalla jaksaa treenaa :)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kukkakaalilisäke (NAM) ja juoksukoulua

Herkullinen vaihtoehto riisille, pastalle ja perunalle on kukkakaali. Se mitä sille tein tulee tässä :)


Ensin blendasin kukkakaalin (1 kpl), paistoin yhden punasipulin ja lisäsin kukkakaalirouheen sekaan. Mukaan lensi vielä 1 luomuomena, muutama taateli silppuna, mantelilastuja ja chiliä. Mausteena ruususuolaa ja mustapippuria. Valmiin paistoksen päälle silppusin tuoretta pinaattia. Koko paistos vei aikaa about 3 minuuttia. Oikeeta pikaruokaa!!!!


Parasta tässä herkussa on sen makeat taatelit, rapeat mantelit ja kirpakka chili. 

Lautaselleni kasasin tämän ihanuuden kanssa porkkanaa, paprikaa, kesäkurpitsaa, tomaattia ja punaista lehtikaalia. Punainen lehtikaali on varteenotettava vaihtoehto vihreälle lehtikaalille, varakas hankkii molemmat ;)

Tarkkaavaiset huomasivat proteiinin puuttuvan. Koska takana oli rankempaakin rankempi jalkatreeni, olin aikaisemmin nauttinut maustamatonta heraproteiinia ja vettä miehekkään annoksen :)


Ja iltapalaksi nautin proteiinikaakaota! Ohjeen postasin eilen illalla samalla kun ryystin namia <3


Tänään vedettiin juoksukoulun treeni Malminkartanon mäessä. Pääsin onnekkaana mukaan ystäväni sijaisena. Kiitos vaan Tiina mahdollisuudesta! Näissä kuvissa ollaan jo loppuverryttelyssä. Aikaisemmin ei paljon ehtinyt napsaileen kuvia. Yhteensä 1,5 tuntia treenattiin, johon kuului venyttelyt. Tiukka treeni! Kiitos vetäjä ja kiitos huippu treenarit!!!


Kiitos Mervi, rakas naapurini, seurasta ja tsempistä! Nyt muuten neljänkympin korvilla, ja monta juoksukisaa juokseneena, vasta tiedän miksi käytetään mummokalsareita juoksutrikoitten alla :) Ai saakeli sentään ;)


Kizmo oli tietenkin mun mukana rääkissä! Se olis pinkonu ku aropupu ilman takanaan vedettävää kivirekeä ;)


Ilma oli parasta A-luokkaa! Ja kaikki muukin. Ihan ihanaa ilkireenirääkkiä!!! 


Kizmo is very flexible :) Mun merimakkara! Me vielä käveltiin mestoille aamupäivällä ja juostiin takas kotiin. Hyvin jaksoi pikkuinen sprinttaa. Meidän tuleva kilpalaji! Meinaan koirajuoksukisat. Kolmas pinseri menossa ja tiedän niiden kyvyt ja energian. My kind of dog <3 <3 Pitäisköhän opettaa Kizmolle koirakuulaa? Sehän vois raahaa kahvakuulaa perässään sit aikuisena. Treenaahan moni autonrenkaankin kanssa :) 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Proteiinipitoinen terveyskaakao!

Treenipäivän jälkeen keksin oivan iltajuoman. Kaadoin tuopillisen homogenoimatonta luomumaitoa kattilaan. Perään 3 kukkurallista teelusikallista raakakaako jauhetta, kourallinen pehmeitä taateleita, kananmunan valkuainen, pari lusikkaa heraproteiinia, 1 tl tocoa ja 1 tl MSM- jauhetta. Keltuainen meni koiran herkuksi suoraan kuoresta. Mitään ei heitetä pois! Kevyt kuumennus ja sauvasekoittimella kuohkeaksi juomaksi. Päälle ripottelin kanelia. Ihanaa ja maukasta. Lihakset saa yöprotskua :-) Kokeile ihmeessä tätä herkkua. Vegeversio valmistuu vaikka itsetehdystä manteli- tai seesaminsiemenmaidosta. Hyvää <3


Laskin annoksen ravintoarvoa, noin 300 kcal ja 35 g proteiinia. Kalorimäärää saa laskettua käyttämällä vähärasvaisempaa nestettä kun homogenoimaton luomumaito, jossa rasvaa on paljon. Toisaalta rasvaa tarvitaan moneen elimistön toimintaan ja yksi on aivojen toiminta. Näenköhän mukavia unia ensi yönä ;) <3


                                                           

Suuria mahdollisuuksia...

... joista voi joko ahdistua tai ottaa kaiken irti! Aikaa sitten myönnän ahdistuneeni ajettuani itseni loppuun eikä vähiten varmaan työpaikkakiusaamisen myötä... Kaikki kaatui hetkessä ja välillä tuntui, kuin olisin katsonut kaikkea sivusta ja ihmetellyt sitä menoa. En voinut uskoa, että se kävi minulle. Päälimmäisenä oli varmaan mielessä sen epätodellisuus ja kuitenkin se oli totta. Ajatus puistattaa vieläkin. Sieltä noustaan pikkuhiljaa huterin, juuri syntyneen vasan jaloin. Mutta voi kuinka vahvat niistä jaloista tuleekaan! Osaan jo arvostaa koko tapahtumaa ja olen siitä kiitollinen. Vastoinkäymisten kautta voittoon, niin se sanontakin menee. Jos ei kuole niin elää ;) Ja voin kertoa, että se toinen puoli on ollut lähellä liiankin monta kertaa.

Uhrin leima on pesty pois, en jaksa kantaa sitä roolia. Kiitos kun ymmärrän ottaa uuden oman itseni takaisin. En jaksa miettiä pitääkö siitä minusta kukaan. Keskityn vain itseni kantamiseen, omiin haasteisiin. Olisi liikaa vaadittu jos muiden elämät söisivät omaa energiaani. Varsinkin kun se ei ole mahdollista. Jokainen värähtelee omaa energiaa ja omaa energiavirtaa. Jokaisen sisällä on vastaukset jotka odottavat siellä poimijaa. Ne odottavat siellä oikeaa hetkeä. Kun energiat ovat suotuisat ja itse on vastaanottavainen, alkaa tapahtua. Luota siihen, kaikki tapahtuu oikealla hetkellä. Siksi tuntuu joskus, että ei jaksa odottaa. Tämä johtuu siitä, että mieli kiirehtii ja sielu ei ehdi mukaan. Kuuntele sydämelläsi ja odota. Se palkitaan!

Joskus tuntuu epäreilulta kun elämässä on ollut niin paljon traumoja ja traamaa. Olen miettinyt normaaleissa perheissä kasvaneita ja onnellisia ihmisiä, normaaleja ihmisiä normaaleissa rutiineissa. Ja sitten tajuan että STOP STOP! Ne on taas niitä uskomuksia omassa päässä. Mistä tietän niistä mitään? Ja tämähän on minun elämäni. Oma oppiläksyni ja oma kouluni. Ja tämä on minulle räätälöity ja mietitty. Kuinka huippua! Elämän on pitänyt opettaa minulle asioita rankemman kautta. Miksi? No ehkä siksi etten ole kuullut varoitusmerkkejä? Niitä pieniä vihjeitä matkan varrella kertomassa että kohta valot vaihtuu punaiseksi. PYSÄHDY! Ei kuulossani ole ollut mitään vikaa, kaasu on vaan ollut pohjassa ja ne merkit ovat viuhahdelleet ohi. Mutta nyt tiedän paremmin. Ymmärrän kuollutta isääni ehkä parhaiten. Pitikö hänen kuolla jotta ymmärrän? Ehkä. Raakaa peliä, tai ei ehkä sittenkään? Mikä merkitys sillä on koko universumissa? Ja jos hänellä olikin tehtävä jossain muualla johon hän lähti? Ehkä hän tulee tai on jo elämässäni jonain toisena? Ajatuksilla on monia polkuja. Kaikki polut johtavat siihen ymmärryksenn, miksi olen täällä. Joka ikinen tapahtuma on kaavoitettu ja suunniteltu hienosti mahtumaan minun elämääni. Se miten sen otan on oma valintani. Onnellisuus on valinta nykyään joka päivä. Onni rajaa paljon pois vanhaa elämääni. Se vanha pitää lakaista pois jotta uusi pääsee tilalle. On vain vielä paljon niitä onnettumuus uskomuksia, jotka kaipaa uusia uomia. Kaikki menee parhaiten päin, se luo uskoa ja iloa tulevaan!


torstai 21. marraskuuta 2013

Hyvää työtä ja hyvää oloa

Tapanani on lahjoittaa asioita, joita en itse tarvitse. Välillä tuntuu, että voisin antaa kaikki pois. Kaikki ei kuitenkaan saa ottajaansa. Olen tänäänkin poistanut annettavia Facebookin annetaan palstalta. Välillä kuitenkin natsaa ja eilen oltiin Kizmon kanssa lahjoitusreissulla. Samalla tehtiin päivän lenkki jolle tulikin pituutta, kotiin päästessä olimme olleet 2,5 tuntia reissussa :)

Myyrmäen asemalla :)

Kizmo seurailee liikennettä :)

Hyvää oloa tuo hyvän tekeminen ja auttaminen. Hyvää oloa tuo myös se, mistä olet tehty. Kun ravinto on laadukasta ja puhdasta, niin voit hyvin. Yksi superfood tällä saralla on raakasuklaa. Sitä tein eilen, nam nam nam.

Raakasuklaani seassa on pähkinöitä ja goji marjoja <3

Kizmo sai kulutukseensa Oscarin raakaruokaa. Kyllä kelpas kölliä tyytyväisenä :)


Illalla vedin vielä kuulatunnin ja treenasin ennen ja jälkeen tempausta 12 ja 16 kilosella mötikällä. Iltasaunan jälkeen kaikilla oli raukee fiilis <3 Tänään kivistää hieman lihaksia, ihanaa! Se poistuu salilla! Tänään vuorossa jalkatreeniä! Kinkuille kyytiä, just ehtii ehkä palautumaan lauantain mäkitreeniin <3

Super iloista hymypäivää <3

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Pizzan tynkää ja näyttelykoulutusta

Ainahan se on mielessä, PIZZA ;) No ei sentäs. Mutta sillon kun on, niin sitä on pakko saada! Joskus leivon pohjan itse gluteenittomana. Tänään kulutus oli sitä luokkaa, että piti oikaista. Eikä se väärin oo! Ostin täysjyväisiä tortillapohjia ja niiden päälle täytteet, tadaa! Pikaruokaa!


Aamulla köpöteltiin toista kertaa näyttelykouluun Kizmon kanssa. Vielä on paljon opittavaa! Käveltiin koulutuspaikkaan noin tunti, tunti treeniä ja tunti kävelyä kotiin. Olisi luullut piskin väsyvän, mutta pikku tirsojen jälkeen olikin metkut mielessä ;)

Lelu on sohvalla ja sohva on kielletty mesta. Äitiiiii auta!

Kukkuuuu! Kizmon leikki kurkkaa peiton alta :) 

Päivässä meille tulee useampi tunti liikuntaa. Sen lisäksi koulutusta ja vapaana juoksua, välillä hölkkäämme metsäpoluilla. Sanoisin meidän touhujen olevan aika monipuolisia 8 kk junnun näkövinkkelistä. Uuteen viikkoon uusin kujein terkuin Minna ja Kizmo <3



perjantai 15. marraskuuta 2013

Herkulliset kalapullat

Kun kalapullat tekee itse, tietää mitä syö!

400 g seitifileitä
300 g kirjolohisuikaleita
150 g graavilohta
1 sipuli
150 g ranskankermaa
1/2 dl psylliumjauhetta
2 munaa
tilliä
chiliä
sitruunapippuria
mustapippuria
ruususuolaa
valkosipulijauhetta
seesaminsiemeniä (kuorimattomia/tummia)

Ainekset yleiskoneessa hyrskynmyrskyn. Pyörittele massasta pullia ja pyöräytä seesaminsiemenissä. Jos taikina jää käsiin, huuhtele kädet jääkylmän veden alla. Paista uunissa kunnes ovat kauniin värisiä. Mulla taisi olla 200 asteisessa uunissa. Lisäksi tein uuniperunoita. Kastikkeena toimi kermaviili ja loppu ranskankerma tuosta pullataikinasta. Paljon mausteita perään. Sekaan voi silputa herkkukurkkuja ja kapriksia. 


Jos pullat paistaisi pannulla, saisi niihin kauniimman pinnan. Itse tein ne vähärasvaisemmin ja terveellisemmin uunissa. Enjoy! Pirteää viikonloppua, aurinkoa elämäänne <3