tiistai 19. helmikuuta 2013

Sinä ITSE ja sillä sipuli

Suurin osa ihmisen elämästä menee työskennellessä jossain pois omasta haluamisesta. Tehdään toiselle töitä vasten omaa unelmaa. Saadaan siitä palkkaa joka tuhlataan tavaraan jota ei tarvitse. Tämä kaikki on meihin istutettua valhetta.

Ihmiset on ajettu nurkkaan, pakotettu siihen systeemiin joka tätä pyörittää. Halutaan aina vaan lisää. Se halu vie materian keskelle joka on pois itsestä. Se kaikki taannuttaa ihmisen itsestään ja omista unelmista. Tehdään jonkun toisen unelmaa ja eletään itsen ulkopuolella. Otetaan siitä vielä stressiä ja jäädään ylitöihin. Pakko sitä, pakko tätä. Ihme jos voidaan pahoin!

Ihanne olisi elää rauhassa ja lepuuttaa aivojaan. Toteuttaa omia haaveitaan, omaa itseään ja sitä mikä on oikeasti ihanaa. Sulkea informaatiotulva, sulkea silmät ja hengittää! Olla vaan nyt ja itselle. 


Olla kuin vuohi maastossa-> hankkia ruohoa turpaan, liikkua paikasta toiseen ja kulkea laumassa ilmaa nuuskien. Luonto on meissä. Otetaan se luokse ja paetaan sinne. 

Tänään luki facebookissa näin: "Alituinen kiire kielii huonosta ajankäytöstä tai hukatuista arvoista. Monella työpaikalla uurastavat työnarkomaanit katsovat firman menestyksen olevan riippuvaisia heidän uhrautumisestaan. 
Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia miehiä ja naisia. Useimmilla heistä oli koko elämänsä ajan kiire."

Olen saanut oudoksuvia katseita kun tokaisen työnarkomaanille miksi. Mitä siitä saat itse? Saat siitä vaan stressiä jolla on pitkäaikaiset vaikutukset elämääsi. Etkö halua olla onnellinen? Moni on vastannut, ettei halua menettää toimeentuloaan ja siksi uhraa aikaansa ja elämäänsä. Ollaan ikäänkuin ylpeitä siitä, ettei vuosien ajalla ole yhtään sairaspäivää tai että tehdään jatkuvasti yli itsen... Okei, fine with me. Siinä vaiheessa taas ajattelen, ettei ketään voi pelastaa. Oma pelastusrengas on ainoa mihin voi takertua. Joka päivä sen kanssa käy pinnan alla. Kuinka suuri vaikutus tällä meihin istutetulla uskomuksella urasta, rahasta ja menestyksestä onkaan. Ja kuinka se ruokkii itseään! Kaikki asuntolainaa myöten turvaa sen, ettei ole mielenrauhaa! 

Ja uskomus kaikesta mikä "kuuluu" saavuttaa, ai että! Olen, uskokaa tai älkää, kuullut kaiken sen! Ja miksi? Koska en mene siihen lokeroon asemani, toimeentuloni, asenteeni, tekemiseni, ulkonäköni tai haluamiseni kanssa. Ja kun ei "enää" sanota asioita mitä "pitää" olla niin jotkut suorastaan huutavat sitä! He kertakaikkiaan räjähtävät sen pointin kanssa, että sun pitää ja pitäis ja jos et sitä tai tätä tai tota ja sitku ja mutku jne... 

Elämän tarkoitus on edelleen mielestäni ikävän karkoitus ei sen enempää. Ja turha analysointi (huomio itselle) loppukoon. Tämä on haasteellista mutta vielä joku päivä olen selättänyt unissani painin kaikkien tuhansien asioiden kanssa! Yöllä ne nimittäin viimeistään hyppää silmille! Koko päivän jatkuva analysointi jatkuu myös silloin kun aivojen kuuluisi levätä. Ihme jos kierrokset nousee!

Hyväksyntä, meinasin kirjoittaa, että haluaisin kaikkien hyväksyvän minut tämmöisenä. Hups, eikö se mene niin, että minun pitää ensin hyväksyä itseni! Onko vaikeaa hyväksyä se asia, ettei olekkaan siinä tilanteessa, missä keskiverto 39- vuotias nainen on. Ei, olen onnellinen näin. Mutta pelkään ettei se jatku! Pelkohaluaminen vie minua taas sinne, missä en ole onnellinen. Pelkohalu ajaa siihen mikä vie itseä taas kauemmaksi. Oma onni on se minkä siinä häviää. Onnea ei saisi kadottaa, se on oma ja sen jatkuvuus tulisi taata!

En ole vielä keksinyt mikä on ratkaisu nyky- yhteiskunnassa oman itsen toteuttamiseen ilman, että pitää lähteä tuohon pelottavaan oravanpyörään. Tunnen itseni tyhmäksi varsinkin onnellisten ihmisten keskellä. Olen niin onnellinen heidän puolesta, jotka ovat löytäneet sen balanssin. Olen myös onnellinen nyt ja tässä, elämän onnenkehdossa NYT hetkessä. Kaikki on tässä. Vielä kun osaisi olla rohkea sen säilymisen kannalta. Uusia tuulia uusin poluin. Luotan sen löytyvän. 

Voimallista viikon jatkoa :)

Lähden onnenahjooni, salille. Illalla vielä eka yksilövalmennukseni :) Jes, siitä se lähtee, happy happy joy joy! Happy days <3




4 kommenttia:

  1. Sulla on niin hyvä asenne että se sun juttu tulee kohdalle kun oikea aika on <3 Ihan takuulla tulee! Keep going!

    VastaaPoista
  2. Oii, kiitos Hanna, olet ihana! Ja kommenttisi piristi hillittömästi, olen niin onnellinen. Jes <3

    VastaaPoista
  3. Jälleen tosi hyvä postaus, kiitos tästä :)
    Ja olen niin onnellinen, että olen sun kanssa nykyään samoilla linjoilla. Joskus ennen oli joku muu tärkeämpää kuin tämä hetki. Onneksi ei enää.
    Ihastuttavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Jenny ihanainen kommentista! Eipä nää linjat ole itsellekkään ennen olleet selvillä. Ihanaa kun on saanut oivaltaa ja oppia just tän minuutin tärkeyden! Just tässä ja nyt ollaan maalissa. Ja kaikki on tapahtunut juuri niin kuin pitää. Kaikki hyvä ja paha tulee meille tarkoituksella. Halit Sinulle ja kiitos samoin, mahtiviikkoa!

    VastaaPoista

Moikkeliskoikkelis! What´s up you lovely? Seuraa myös Instagramissa: Oikku74